Olli-Pekka Koljonen

Viitasaaren tuloveroprosenttia ei pidä nostaa

2011-10-30T10:48:00.000-07:00

Viitasaaren kaupunginhallitus kokoontuu huomenna maanantaina esittämään kaupunginvaltuustolle kaupungin tulo- ja kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2012. Nyt tuloveroprosentti on 19,50%, joka on Keski-Suomen kuntien keskitasoa.

Kaupunginjohtaja esittää kaupunginhallitukselle tuloveroprosenttiin 0,50%-yksikön korotusta. Edellisen kerran samanmoinen korotus tuloveroprosenttiin tehtiin vuodelle 2010. Itse en pidä korotusta tarpeellisena, vaikka talousarvioesitys näyttää noin 1,6 miljoonaa miinusta. Tässäpä muutamia syitä pitää prosentti ennallaan.

Ensimmäiseksi syyniin pitäisi ottaa pohjoisen Keski-Suomen kuntarakenne, ei maksattaa menneisyyden kuntarakennetta veronmaksajilla. Kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kanssa on tehty jo vuodesta 2005, mutta edelleen on epäselvää mitä hyvää tämä yhteistyö on tuonut kuntataloudelle. Palvelurakenteen uudistamisen voisi aloittaa yhdistämällä oppilaskadosta kärsivät Viitasaaren ja Pihtiputaan lukiot.

Toiseksi 0,5%-yksikön tuloveron korotus nostaa kuntaveron uudelle kymmenelle. Se on huono signaali yleiselle aluekehitykselle, joka näyttää muutamista pilkistyksistä huolimatta varsin vaikealle. Kiinteistöverojen nosto syö jo ennestään alhaisen tulotason alueen ostovoimaa ja heikentää yritysten toimintaedellytyksiä. Tätä ei pidä ruokkia lisää nostamalla myös tuloveroprosenttia. Tämä riitelee voimakkaasti kaupunkistrategian tavoitteita vastaan.

Vuoden 2010 tilikauden tulos oli lähes miljoonan ylijäämäinen. Viitasaarella ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä, eikä muutkaan kriisikunnan kriteerit kolkuttele ovella. Siksi tuloveron korotusta kannattaa käyttää harkiten. On myös hyvä muistaa, että 0,5%-yksikköä kuntien keskimääräisestä tuloverokannasta korkeampi tuloveroprosentti on yksi kriisikunnan määritelmistä. Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2011 19,17.

Lisäksi Viitasaarella on useina vuosina toteutunut talousarvioon nähden 0,5-1 miljoonaa positiivisempi tulos. En tiedä onko tämä yleinen ilmiö eri kunnissa, mutta Viitasaarella näin on toteutunut. Tiukempaan ja tarkempaan budjetointiin olisi aihetta. Osasyynä on epämääräinen Wiitaunioni, joka tekee talouden ennakoinnin entistä vaikeammaksi, kun kuntapariyhteistyö on valtuustojen valvonnan ulottumattomissa.

Kuntaveroa ei pidä nyt korottaa, koska se siirtää huomion pois siitä tosiasiasta, että alueen kuntarakenne kaipaa kipeästi remonttia. Alijäämää pitää kuroa panostamalla entistä tarmokkaammin palvelurakenteen uudistamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen. Nykyprosentti turvaa palvelut nykyisellä tasolla, ei syö ostovoimaa ja antaa paremmin pelivaraa tuleville vuosille.

Vahvoihin peruskuntiin

2010-08-29T09:38:00.000-07:00

Viiden pohjoisen Keski-Suomen kunnan yhdistymisselvitys on edennyt nopeasti. Alueen kunnat ovat ehtineet jo ottaa kantaa yhdistymissopimusluonnokseen eikä yhdistymisneuvotteluita enää jatketa. Harmillista, että valmistelutyöryhmä päätyi tälle kannalle ennen kuin kuntien valtuustot ehtivät asiaa syvällisemmin käsitellä.

Pohjoinen Keski-Suomi on Suomen neljänneksi heikoiten menestyvä seutukunta. Välimatkat alueella ovat pitkiä, väestö ikääntyy ja veronmaksukykyiset kaikkoavat. Maan kuntien ja alueiden välinen eriarvoisuus on kasvanut. Jako menestyviin ja taantuviin alueisiin voimistoo. Paras-hanke matelee pahemman kerran.

Alue tarvitsee ratkaisuja. Oleellista tulevaisuuden kannalta on koko pohjoisen Keski-Suomen alueen elinvoimaisuuden parantaminen, joka edellyttää voimien kokoamista. Yritysten toimintaedellytyksiä on kyettävä parantamaan, työllisyyteen on panostettava nykyistä määrätietoisemmin ja koulutusmahdollisuukia on parannettava. Loppujen lopuksi alueen tulevaisuus on kiinni alueen työpaikoista.

Koko kuntarakenteen tulee tukea kasvua ja työllisyyttä, jolloin myös palvelut voidaan kustantaa. Pohjoinen Keski-Suomi ei kuntarakenteeltaan tue näitä tavoitteita. Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien parantamiseksi kehittämisrahat pitää koota yhteen ja kohdistaa strategisesti koko alueen kehitystä tukevasti. Työ luo aina uutta työtä. Toisen asteen osalta pitää pyrkiä kokoamaan koulutusmahdollisuudet yhteen alueelliseen organisaatioon, joka tarjoaisi alueen nuorille mahdollisimman monipuolisia tutkintoja. Liikenteen osalta tarvittaisiin panostuksia raideliikenteen hyödyntämiseen sekä nelostien kunnostamiseen.

Kuntarakenteen uudistamiskeskustelussa toistetaan usein, että kuntien lukumäärä ei ole ratkaisevaa. Ei varmasti, mutta oleellista ovat riittävän vahvat peruskunnat. Ongelmia aiheuttaa moninkertainen hallinto, joka on estänyt Wiitaunioninkin kehittymisen. Vahvoissa peruskunnissa myös demokratia toimisi, toisin kuin nyt, sillä vain peruskunnassa asiat ovat asukkaiden valvottavissa. Pohjoiseen Keski-Suomeen riittäisi maksimissaan kaksi vahvaa perukuntaa.

Nyt viiden kunnan yhteinen valmistelutyöryhmä aikoo esittää toimenpiteitä alueellisen yhteistyön tiivistämiseksi. Yhteisten kehittämisvoimavarojen kokoamisessa tämä suunta on varmasti oikea, mutta palvelutuotannossa ainoa oikea suunta ovat vahvat ja riittävän suuret peruskunnat.

Pohjoisella Keski-Suomella ei ole enää varaa jatkaa ajelehtimistaan, muuten se jää muun maakunnan kehityksestä. Se olisi palveluiden ja työpaikkojen kannalta tappiollista. Viime kädessä kärsivät aina kuntalaiset.

Mielipidekirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa, 24.8.2010

Kaikki tasa-arvoihmiset liittykää yhteen!

2010-08-05T10:23:00.000-07:00

Olin tänään Ylen Aamu-tv:ssä keskustelemassa miesten kohtaamasta syrjinnästä yhdessä Vasemmistoliiton miespoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotilan kanssa. Miesten sukupuolensa perusteella kohtaamassa syrjinnässä on kyse siitä samasta yhteiskunnallisten valtarakenteiden rajoittamasta vapaudesta kuin naistenkin kohtaamassa syrjinnässä. Siksi siitä on syytä keskustella.

Moni on kysynyt, kun olen ollut puuhaamassa sosialidemokraattisen puolueen sisään omaa miesverkostoa, että miksei samantien yhteistä tasa-arvoverkostoa. Se on varmasti kaikkien feminismiä tunnustavien tavoite, mutta ehkä siihen on realismin nimissä vielä tovin matkaa, koska niin paljon purkamattomia ennakkoluuloja sisältyy jo miesten kohtaamien epäkohtien määrittelyssä tasa-arvo-ongelmien joukkoon. Ei ole miesten kohtaamaa syrjintää, sanottiin minulle, kun sanoin meneväni puhumaan aiheesta. Olen eri mieltä.

Mitä sitten on se miesten sukupuolensa perusteella kohtaama syrjintä? Vaikka taustalla ovat samat syyt kuin naisten tasa-arvo-ongelmissa, ilmenee miesten kokema syrjintä eri tavoin. Nuorista työttömistä valtaosa on miehiä, 70% asunnottomista on miehiä, yli 90% vangeista on miehiä. Kun mies syrjäytyy, se on syvää. Jos naiset ovat rikkoneet lasikattoja, tarvitaan miehille vastaavasti lasilattia, ettei elämästä eksyneitä miehiä löydettäisi siltojen alta ja vankiloista.

Miehet kohtaavat syrjintää myös isyysasioissa, kun usein äiti määrätään huoltajaksi, vaikka todellinen tilanne saattaisi olla toinen. Erotilanteissa isä on usein yksin. Tukea ei myöskään tule lähisuhdeväkivaltatilanteissa, oli sitten nyrkin kohottanut nainen tai mies itse. Miehen saama leima on iso ja pysyvä. Yksi merkittävä epäkohta on myös lainsäädännöllä ylläpidetty vain miehiä koskeva asevelvollisuus. Epäkohtia on paljon ja näiden politisoimiseksi tarvitaan myös feminististä miesliikettä.

Sosialidemokraattinen miesverkosto tulee kantamaan nimeä Booris. Naisliitolla on Dooris. Nimet ehkä sukupuolittuneita, mutta yhteneviä. Yhtenevää tulee toivottavasti olemaan myös toimintamme, sillä vain miesten ja naisten yhdessä allekirjoittamalla samat tavoitteet voidaan todellista tasa-arvoa tavoitella. Booris on Dooriksen paras kaveri. Tasa-arvotyö ei ole nollasummapeliä, jossa tavoitellaan toisen kustannuksella omaa etua. Urhiviitasta ei kannata käydä kilpaa. Miesten ja naisten yhteinen vihollinen on yhteiskunnan sukupuolittunut valtarakenne.

Tulen kirjoittamaan aiheesta syksyn mittaan useasti. Lupaan sen.

Aito loma pätkätyöläisillekin

2010-07-04T13:18:00.000-07:00

Heinäkuu on vilkkainta loma-aikaa. Nykyinen hektinen ja kilpailuhenkinen työelämä edellyttääkin riittävän hengähdystaon työntekijöille. Valitettavasti kaikilla tähän hengähdystaukoon ei edelleenkään ole mahdollisuutta.

Epäsäännöllinen työ on Suomessa lisääntynyt ja Suomessa arviolta jopa yli 500 000 ihmistä tekee silppu- ja eli osa- ja määräaikaista työtä. Osa heistä työskentelee vastentahtoisesti.

Yksi pätkätöitä tekevän suurimmista epäkohdista on hänen oikeutensa lomaan. Vakituisessa työsuhteessa elävällä on vuosittainen kesäloma, mutta pätkätyösuhteessa elävällä työntekijällä tätä oikeutta harvoin on. Työn ollessa pätkiä, täytyy loma pitää niiden välissä, mutta samalla on pakko ottaa uutta työtä vastaan. Käytännössä mahdollisuutta pitää suunnitellusti pidempää yhtäjaksoista lomaa ei ole. Usein epäsäännöllisissä työsuhteissa elävä ei voi ennakoida työmahdollisuuksiaan. Elanto on hankittava ja lomista tingittävä. Lomattomuus ja pätkälomat syövät työkykyä ja pidempään jatkuessa myös työntekijän terveyttä.

Tämä epäkohta voidaan parantaa ns. pätkätyöläisten lomapankilla. Sen idea on mahdollistaa myös pätkätyöläisille oikeus lomaan. Lomakorvaukset voi tallettaa lomapankkiin ja käyttää ne työntekijän kannalta sopivampana ajankohtana. Lomapankki olisi nykypäivän työelämän kehittämistä, joka parantaisi epäsäännöllisten työsuhteiden putkessa eläviä.

SDP on esittänyt lomapankin käyttöönottamista. Myös ammattiyhdistysliikkeet ovat kannattaneet pankin perustamista. Surullista kuitenkin on, ettei Vanhasen kakkoshallitus eikä Kiviniemen hallituskaan ole asiaan tarttunut. Esteeksi on todettu lomapankin hinta, joka on selvitysten mukaan noin 40 miljoonaa euroa. Hyvä on kuitenkin muistaa, että nykyhallitus on myöntänyt noin 4 miljardia veronkevennyksiä hyvätuloisia painottaen. Lomapankki olisi halpa, mutta oikeudenmukainen parannus suomalaiseen työelämään.

Nyt olisi korkea aika kehittää keino, joka takaisi silpputyön varassa olevalle riittävän hengähdystauon. Ilman osaavaa ja jaksavaa työvoimaa Suomi ei kykene rakentamaan hyvinvointia. Lomapankki olisi aito askel kohti parempaa työelämää.

Mielipidekirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 8.7.2010

Asevelvollisuus on uudistettava

2010-07-04T13:01:00.000-07:00

Heinäkuun alussa astuu taas joukko nuoria suorittamaan pakollista asevelvollisuutta. Noin 80 prosenttia ikäluokan nuorista miehistä suorittaa vuosittain asevelvollisuuden.

Suomalainen asevelvollisuus on kummajainen Euroopassa. EU:n 27 jäsenvaltiosta 19 on siirtynyt palkka-armeijaan, viidessä maassa on suppea tai valikoiva asevelvollisuus. Suomen kaltainen laaja ja yleinen asevelvollisuus on enää Kreikassa ja Kyproksella. Venäjälläkin vain joka kymmenes nuorukainen suorittaa asevelvollisuuden.

Nykyinen asevelvollisuuteen pohjautuva armeija on myös kallis. Suomi käyttää puolustusmenoihin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Lisäksi eri asiantuntijoiden mukaan pelkästään asevelvollisuudesta koituvat piilokulut ovat 1-2 prosentin luokkaa Suomen bruttokansantuotteesta. Jos puolustusmenoihin lisättäisiin yksikin prosentti näitä asevelvollisuudesta koituvia piilokuluja, nousisi Suomi EU:n eniten maanpuolustukseen käytettävien maiden joukkoon.

Nykymallinen asevelvollisuus on myös yksilöiden kannalta kallista - ei ole mitenkään erikoista, että nuorelta mieheltä menee kahdet pääsykokeet ohitse asevelvollisuuden takia pitkittäen siten myös työelämään siirtymistä. Nykytilanne sotii siten voimakkaasti myös ajankohtaista työurien pidäntämiskeskustelua vastaan. Kansantalouden näkökulmasta on kestämätöntä, että lähes koko ikäluokallinen miehiä on vuoden työmarkkinoiden ulkopuolella.

Nykytila kaipaa muutosta, varsinkin kun tulevaisuuden turvallisuusuhat ovat erilaisia kuin mihin perinteisellä asevelvollisuusarmeijalla on kyetty varautumaan. Tulevaisuuden vaihtoehtoja ovat suppeampi asevelvollisuus ja kenties kaikkia koskeva kansalaispalvelus.

Askeleita kohti valikoivaa asevelvollisuutta voisivat olla kutsuntojen mallin uudistaminen ja laajentaminen myös naisiin. Lisäksi kutsunnoissa tulisi esitellä nykyiset suorittamisvaihtoehdot entistä tasapuolisemmin. Siviilipalvelukseen tulee olla täysin tasavertainen vaihtoehto aseelliselle palvelukselle. Pikaisesti olisi myös uudistettava varusmiespalveluksen ajat sopimaan yhteen oppilaitosten lukukausien kanssa.

Joka tapauksessa tulevaisuuden asevelvollisuutta tulee jatkossa uudistaa entistä sekä valikoivampaan että sukupuolineutraalimpaan suuntaan. Kiihtyvällä tahdilla teknistyvä sodankäynti ei vaadi enää suuria asevelvollisuusjoukkoja, vaan huomio kiinnittyy nopeisiin ja joustavasti toimiviin joukkoihin.

Muutos valikoivaan armeijaan on tapahtumassa vaivihkaa. Järkevintä se olisi toteuttaa poliittisella päätöksellä ja tietoisesti, jotta se olisi hallittua ja maamme turvallisuuden kannalta perusteltua.

Kolumni julkaistu Keski-Suomen Viikossa 1.7. 2010

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

2010-05-01T08:26:00.000-07:00

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoman haastattelu Hufvudstadsbladetissa (24.4.2010) synnytti polveilevan keskustelun työperäisestä maahanmuutosta. Osa keskustelusta on harhautunut haastattelun sisällöstä, sillä jo haastattelu otsikoitiin varsin harhaanjohtavasti "Socialdemokraterna vill inte ha invandrare" (Sosialidemokraatit eivät halua maahanmuuttajia).

Haastattelun uutisointi viestitti sanomaa, että maahanmuuttajat vievtä suomalaisten työpaikkoja ja lisäävät maasamme jo korkealla tasolla olevaa työttömyyttä. Lisäksi näkemys, ettei Suomella olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle seuraavien vaalikausien aikana, vaatinee tarkennusta.

On selvää, että talouden taantuman aikana työperäisen maahanmuuton luonnollinen tarve vähenee ja näin onkin tapahtunut. Vuonna 2009 myönnettiin 3953 työlupaa EU:n ulkopuoliselle kansalaiselle työnteon perusteella. Vuonna 2008 lupia myönnettiin 6846. Työpaikka on edellytys EU:n ulkopuoliselle kansalaiselle työluvan myöntämiseksi. Luvan saavat siis ne ammattitaitoiset, joista työmarkkinoillamme on jo ennestään pulaa. Kenenkään suomalaisen työpaikkaa he eivät vieneet. On myös muistettava, että EU:n ulkopuolinen työperäinen maahanmuutto on marginaalista verrattuna EU:n sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen.

Suomen työttömyyskriisin ratkaisu edellyttää toimenpiteitä, muttei se löydy asettamalla suomalaisia työttömiä vastakkain ulkomaisen työvoiman kanssa. On aloja ja alueita, joilla edelleen tarvitaan ulkomaista työvoimaa täydentämään maamme työmarkkinoita. Tulevaisuudessa näitä aloja on yhä enemmän. Vaatimus, että ensin hoidetaan oma työttömyys, on vaatimus maamme rajojen sulkemisesta. Työperäisen maahanmuuton lopettamisen vaatimus pahentaisi työttömyysongelmaamme, sille se tukahduttaisi talouskasvua. Pelottelu EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien aiheuttamalla työttömyydellä on vastuutonta Suomessa, jossa ikärakenne ja väestön huoltosuhde muuttuu nopeammin kuin muualla Euroopassa.

Aivan oikeassa Heinäluoma on esittäessään varoituksen kaksien työmarkkinoiden syntymisestä ja vaatimalla ulkomaalaisen työntekijöiden tasa-arvoisesta kohtelusta sekä työehtojen valvonnan parantamisesta. Julkisuudessakin liikkuneet tiedot ja kokemukset kertovat, että halvemman palkkatason maista Suomeen tulee muun muassa rakennusalalle ns. halpatyövoimaa, joka ei nauti suomalaisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesta turvasta. Valitettavasti nykyisen työministerin Anni Sinnemäen (vihr.) johdolla työvoiman valvontaa on heikennetty, jolla myös vaikeutetaan väärinkäytösten julkituloa ja niihin puuttumista.

On vaadittava samoja työehtoja kaikille, mutta keskustelussa ns. halpatyövoimasta on varottava asettamasta vastakkain suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä sekä sekoittamasta keskusteluun tarpeellista työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen töihin tulevat työnhakijat, joita palkataan muita heikommilla työehdoilla, eivät ole suomalaisen työttömien "kilpailijoita", vaan työnantajan riiston uhreja.

Keskustelu maahanmuutosta ja työmarkkinoiden ongelmista tulisi pitää vahvemmin erillään sekä politikoiden ja median muistaa vastuunsa keskustelussa, ettei ihmisten epäluuloja lietsottaisi virheellisiin vastakkainasetteluihin.

Mielipidekirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 1.5.2010

Mitä Heinäluoma mahdollisesti yritti sanoa?

2010-04-25T10:07:00.000-07:00

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman Hufvudstadsbladetin haastattelu nostatti valtaisan mielipiteiden ryöpyn. Useimmat vastakommentit keskittyivät lähinnä demareiden leimaamiseen puolirasistiseksi puolueeksi perussuomalaisten kylkeen. Mitä Heinäluoma mahdollisesti yritti puheenvuorollaan sanoa?

Heinäluoman pääviesti haastattelussa oli, ettei Suomeen pidä synnyttää kaksia työmarkkinoita. Tilannetta, jossa osa työskentelee työehtosopimusten mukaan ja osa (usein ulkomainen työläinen) ns. halpatyövoimana, joka ei nauti suomalaisen työlaisäädännön ja työehtosopimusten mukaisista eduista. Eteenkin rakennusalalla halpatyövoiman käyttöä esiintyy. Kaksista työmarkkinoista kärsivät kaikki, eteenkin työehtojen ulkopuolella työskentelevät, koska he työskentelevät alipalkattuina, ilman vakuutuksia ja muun muassa työterveyshuoltoa. On vaadittava kaikille aina samoja työehtoja, niin suomalaisille työntekijöille kuin maahanmuuttajille. Keskustelussa on kuitenkin varottava, ettei työläisiä laiteta vastakkain. Riistäjä ja epäreilu pelaaja tässäkin tilanteessa on työnantaja, joka teettää työn laittomasti.

Hallitus on uudistamassa ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa (Vanhasen ykköshallituksen linjausten mukaisesti), jota Heinäluoma myös kritisoi. Tämä teoreettisesti helpottaa EU:n ulkopuolisen työvoiman "hankintaa" ja kaksien työmarkkinoiden rakentamista. Heinäluoman pelko ulkomaalaisten hankkimisesta halpatyövoimaksi ja siten viemään suomalaisten työpaikkoja on osittain aiheellinen. Tosin pelko on kovin alasidonnainen. Ongelmia ei tietenkään synny kaikille aloille, esimerkiksi akateemisten työntekijöiden osalta tarveharkinnan keventäminen on erittäin tervetullutta ja tarpeellinen. Siksi Heinäluoman kritiikkiä on helppo ampua ja tehdä se näyttämään populistiselta.

Heinäluoman ajatuksen taustalla onkin vinha logiikka, eikä tästä kovin maahanmuuttovastaista saa, vaikka HBL uutisoikin haastattelun "Socialdemokraterna vill inte ha invandrare". Sosialidemokraatit eivät vaan kerta kaikkiaan halua Suomeen kaksia työmarkkinoita, jossa halpatyövoimaa käytetään hyväksi. Sosialidemokraatit haluavat kaikille samat työehdot. Ei se kovin vastenmielistä populismia ole. Tosin nykyinen hallitus suhtautuu työmarkkinoiden ongelmaan kovin leväperäisesti.

Ongelmallista vain on, että maahanmuuttokeskustelu käy niin ylikierroksilla, että kaikki tämänkaltaiset puheenvuorot käsitellään maahanmuuttovastaisina, vaikka kysymys koskisikin pelkästään työmarkkinakysymyksiä. Pitäisikin pyrkiä keskustelemaan pelkän maahanmuuttokysymyksen sijaan tarkemmin turvapaikka- ja työmarkkinakysymyksestä, joita ei sitten pitäisi sekoittaa keskenään. Kaksien työmarkkinoiden vastustaminen ei ole maahanmuuton vastustamista!

Vaikka Heinäluoman puheenvuorosta saatiin väännettyä maahanmuuttovastainen, ei SDP:n todellisesta maahanmuuttomielipiteestä saa mitenkään väännettyä maahanmuuttovastaista. Työväenliike on ollut ja on edelleen kansainvälinen liike, jonka kantavana aatteena on solidaarisuus ja ihmisten välinen oikeudenmukaisuus. Tähän sisältyy myös kaksista työmarkkinoista aiheutuvan riiston estäminen.

Ydinvoima ei tuo työtä Keski-Suomeen

2010-04-05T06:52:00.000-07:00

Joka toinen suomalainen vastustaa ydinvoiman lisärakentamista ja vain kolmasosa kannattaa sen lisäämistä. Erityisen kriittisesti ydinvoimaan suhtautuvat nuoret. Myös SDP:n äänestäjät suhtautuvat ydinvoiman lisärakentamiseen varauksella, yli puolet vastustaa uusien reaktoreiden rakentamista.

Suomi on korkean osaamisen ja runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen maa. Meidän tulisikin olla kärjessä kehittämässä kotimaista uusiutuvaa energiaa, sillä se toisi paljon kaivattuja työpaikkoja myös muutaman suuren kasvukeskuksen ulkopuolella. Ydinvoima perustuu ulkomaiseen osaamiseen ja teknologiaan. Se työllistää kyllä rakennusvaiheessa, mutta tuolloinkin pääosin muualta tullutta työvoimaa. Esimerkikisi Olkiluoto 3:n työvoimasta suurin osa on ollut ulkolaista. Lisäksi ulkomaisen teknologian myötä pääomat ovat virranneet Suomen rajojen ulkopuolelle.

Keski-Suomi on bioenergian maakunta ja sitä asemaa tulee entisestään vahvistaa. Bioenergian paikallisella ja hajautetulla tuotantotavalla voidaan luoda työtä maaseudulle. Taantumassa pitäisi tehdä kauaskantoisia tulevaisuusinvestointeja, sellaisia joihin myös tulevat sukupolvet luottavat. Nyt kannattaisi panostaa uusiutuvaan energiaan ja ymmärtää, että ydinvoimaan suunnattu raha ja huomio ovat pois varsinaisilta tulevaisuuden energiaratkaisuilta eli uusiutuvalta energialta ja energiatehokkaalta teknologialta. Suomessa olisi siihen erinomaiset edellytykset ja osaaminen.

Uusia ydinvoimaloita puolustetaan joissakin puheissa aluepolitiikalta. On muistettava, että ydinvoiman työllistävät vaikutukset kohdistuisivat vain parille paikkakunnalle, Keski-Suomi ei näistä työpaikoista osalliseksi pääsisi. Uusia ja kestäviä energian tuotantomuotoja kehittämällä voisimme hyöyntää keskisuomalaista teollisuutta sekä paperiteollisuuden kautta syntynyttä vahvaa teknistä osaamista. Tukemalla Keski-Suomessa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa tukisimme samalla myös koko maakunnan elinkeinoelämän tulevaisuutta. Keski-Suomessa on monia uusiutuvan energian tulevaisuuteen uskovia yrityksiä, joiden toimintaedellytyksiä tulisi nyt voimakkaasti tukea.

Keski-Suomi muuttotappioalueena tarvitsee uskoa tulevasta ja uusia työpaikkoja. Vaatikaa omilta kansanedustajiltamme myös oman maakunnan edunvalvontaa tulevan ydinvoimaratkaisun yhteydessä. Kolmea ydinvoimalaa vaativat kansanedustajat eivät ole keskisuomalaisten asialla.

Kolumni julkaistu Keski-Suomen Viikossa 1.4.2010

Kansanvallan puolesta

2010-03-10T12:33:00.000-08:00

Vuonna 2008 ennen edellistä SDP:n puoluekokousta käytiin keskustelua puolueen puheenjohtajan valitsemisesta suoralla jäsenäänestyksellä, joka kuitenkin torpattiin lopulta puoluevaltuustossa. SDP menetti tuolloin tuhannen taalan paikan ottaa ensimmäisenä puolueena käyttöön suoran jäsenvaalin puheenjohtajan valinnassa. Vihreät tekivät päätöksen vuotta myöhemmin, joskin vaalia ei syntynyt Sinnemäen ollessa ainut ehdokas puoluejohtoon.

Vaikka kaksi vuotta sitten menetettiin todellinen avoin ja demokraattinen mahdollisuus puheenjohtajan valintaan jäsenäänestyksellä, ei tavoitetta pidä haudata vaan saada puolueen sääntöihin. Itse toivoisin jäsenäänestystä 2008 kannattaneen Jutta Urpilaisen tekevän aloitetta tämänkaltaisen avoimuuden lisäämiseksi. Vain toimintatapoja uudistamalla ja avoimuutta lisäämällä puolueen jäsenyydestä voidaan saavuttaa houkutteleva.

Suora jäsenvaali puheenjohtajan valinnasta tulisi ottaa käyttöön myös SDP:n sisarjärjestöissä, kuten demarinuorissa. Jäsenäänestystä voisi hyvin kokeilla jo tänä keväänä, kun demarinuoret valitsevat puheenjohtajansa. Olettaen tietysti, että ehdokkaita ilmaantuu enemmän kuin yksi.

8.3. Valtuusto

2010-03-08T12:24:00.000-08:00

Maaliskuun valtuusto oli varsin lyhyt, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi. Eniten valtuutettujen mielenkiintoa herätti kuntalaisaloitteen käsittely perusopetuksen ryhmäkokojen rajaamiseksi alle 25 oppilaan suuruisiksi. Kuntalaisaloitteen tukena oli yli 1100 nimeä.

Opetushallituksen suosittelemaa 20-25 oppilaan ylärajaa rikotaan useassa kunnassa, tähän asti sitä on myös rikottu Viitasaarella muutaman luokan kohdalla. On helppoa vaatia luokkien rajaamisia, mutta usein käytännön rajoitteet tekevät tavoitteesta haasteellisen, kun luokkia joudutaan pilkkomaan. Sanomattakin lienee selvää, että tila- ja rahapula ovat kunnan jokapäiväistä arkea. Myös Viitasaarella osa valtuutetuista "vastustivat" aloitetta käytännön syihin vedoten. Rahaan kukaan ei kuitenkaan vedonnut. Ymmärrän itsekin, ettei tiukkojen rajoitusten noudattaminen ole niin yksinkertaista kuin hyvien tavoitteiden esittäminen. En usko, että kukaan aloitetta vastaan äänestänyt äänesti itse periaatetta vastaan. Itse kannatin ja äänestin luokkakokojen rajaamisen puolesta.

Hieman yllätyin, kun aloite meni läpi sellaisenaan, eikä kaupunginhallituksen "pääsääntöisesti" -sanan lisäyksellä, jolla oltaisiin luotu absoluuttiselle rajalle takaportti, jos vuoden aikana kuntaan muuttaisi uusia lapsia ja 25 oppilaan raja siten ylittyisi. Itse uskon, että tämä poikkeus edelleen on mahdollinen, jos Viitasaarella sellaisen positiivisen ongelman edessä jatkossa ollaan. On mielenkiintoista nyt nähdä kuinka päätöksen toteuttaminen onnistuu, onhan tämä periaatepäätös voimassa heti. Toivottavasti tästä hyvästä päätöksestä on myös positiivisia vaikutuksia oppimiseen luokissa sekä opettajien työtä helpottamaan.

Todellisen pommin pudotti kuitenkin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Puustinen (sd.) kertomalla, että hän perheineen muuttaa kesän lopulla Viitasaarelta Kuopioon, Pekan vaimon saadessa paikan yliopistolta. Harmi, sillä Pekan menetys on todella iso kolaus Viitasaaren demareille sekä koko kaupungille, niin sitoutunut ja innostunut työhönsä Pekka on ollut. Tilanne on kuitenkin niin tyypillinen akateemisen nuoren perheen ongelma, kuinka löytää työtä molemmille. Nostan hattua Puustisen perheelle, tasa-arvoisessa parisuhteessa molemman haaveille ja uralle on tilaa.

Santamäki-Vuori puhuu jälleen fiksuja

2010-02-23T08:12:00.000-08:00

JHL:n puheenjohtaja ja SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) otti tämänpäiväisessä UP Demarissa kantaa sosialidemokraateille arkaan aiheeseen kannattaeessan toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kunnilta Kelan vastuulle. Idea ei ole mitenkään uusi, mm. SATA-komitea pyöritteli ajatusta, joka lopulta jäi vaille ratkaisua lähinnä kokoomuksen ja ammattiyhdistysliikkeen vastustuksesta. Sosialidemokraatit ovat aina suhtautuneet ideaan vähintäänkin varauksellisesti.

Jos SATA-komitean yhtenä tehtävänä ollut sosiaaliturvan selkeyttäminen epäonnistui melkeinpä täydellisesti, olisi toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelan hoidettavaksi ollut yksi konkreettinen askel kansalaiselle ymmärrettävämpää sosialiturvajärjestelmää kohden. Se yhdenmukaistaisi käytänteitä ja kaventaisi alueiden välisiä maksatusaikoja. Ihmisten pompottelu luukulta toiselle ei vastaa sellasta kuvaa suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, jota sen pitäisi viestiä, varsinkin tilanteessa, jossa noin 60 prosenttia toimeentulotukiasiakkaista saa tukea alle puoli vuotta. Lisäksi tuen alikäyttö on edelleen laajaa, syystä, ettei sitä osata tai haluta hakea. Tuen hakeminen kunnan sosiaalitoimesta koetaan edelleen nöyryyttävänä tekona, jota sen ei missään nimessä pitäisi olla.

Perusosan maksatuksen siirtoa puoltaa 90-luvulla 34 kunnassa tehdyt kokeilut, joiden tuloksena kokeilua ehdotettiin vakinaistettavaksi. Siirto vähentäisi paperisotaa, helpottaisi pienten palkkatulojen ja sosiaaliturvan välillä liikkumista sekä mahdollistaisi eri tukien paremman yhteensovittamisen. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen todennäköisesti helpottuisi, kun byrokratiaa voitaisiin keventää.

Siirto ei poistaisi kuntien vastuulta täydentävän ja ehkäisevän toimeentulon maksattamista, jotka edelleen jäisivät kiinteästi sosiaalityön elementteinä kuntien tehtäviksi. Siksi siirtoa ei oikein voi perustella argumentilla, että ihmiset jätettäisiin heitteille Kelan byrokratiaan tai että yhteys kunnan ja kuntalaisen välillä katkeaisi. Säästyneitä kuntien resursseja voitaisiin käyttää sosiaalityön vahvistamiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin, vaikkapa nyt nuorisotyössä. Siirtoa ei myös voi vastustaa sillä, että ensisijaisia etuuksia korottamalla pompotusongelma ratkeaa, koska etuuksia tulee joka tapauksessa korottaa riippumatta siitä, miltä kioskilta lakisääteiset etuudet myönnetään.

Kaikki keinot ihmisten syrjäytymisen ehkäisemisen sekä oikeudenmukaisuuden lisäämisen puolesta tulisi tehdä pikimmiten, ja tämänkaltaisten toimien pitäisi olla myös aika korkealla demariagendalla. Santamäki-Vuori ansaitsee kyllä kiitokset asian esilläpidosta ammattiyhdistysliikkeen sisällä sekä lisäksi aktiivisista toimistaan pätkätyöläisten puolesta. Järjestelmät ovat ihmisiä varten, eivät itsetarkoitus.

Mitä kokoomus oikeasti kannattaa?

2010-02-20T12:29:00.000-08:00

Opetusministerin valtiosihteeri Heljä Misukan (kok.) vetämä työryhmä jätti kuluneella viikolla raporttinsa koulutusvientistrategiasta. Raportti herätti opiskelijajärjestöt, koska strategiassa otettiin varsin myönteinen kanta lukukausimaksujen laajentemisen puolesta. Muutenkin koko strategialuonnos uskoo yksisilmäisesti markkinoiden kaikkivoipaisuuteen.

Suurin mylläkkä nousi kuitenkin Facebookissa, kun ryhmä "Vastustan kokoomuksen aikomuksia muuttaa opiskelu maksulliseksi!" on kerännyt muutamassa päivässä yli 32 000 jäsentä. Suuri kansanryntäys on saanut myös kokoomuksen perääntymään ja vakuuttelemaan, ettei korkeakouluopiskelua ollakaan muuttamassa maksulliseksi. Myös sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto antoivat vakuutuksensa maksuttoman koulutuksen puolesta.

Mutta mitä kokoomuslaisen valtiosihteerin työryhmä oikein sanoikaan? No, mm. seuraavaa.

"Korkeakoulusäännöstöä olisi kuitenkin kehitettävä siten, että korkeakouluilla olisi mahdollisuus osallistua joustavasti liiketoimintaan sekä kohdentaa varojaan tuotteistamiseen. Työryhmän mielestä korkeakoulujen lukukausimaksut lisäisivät koulutusviennin mahdollisuuksia. Kysymys korkeakoulujen maksullisuudesta esitetätään otettavaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua."

"Suomalaisen koulutusviennin edistämiseksi on pidettävä yllä toimivia kotimarkkinoita."

"Suomessa on koulutusala on kansallisesti rahoitettua julkista palvelua eikä sitä vielä kunnolla tunnisteta julkisessa rahoituksessa liiketoiminnaksi edes ulkomaille suuntautuessa."

"Korkeakoulujen maksullisen toiminnan laajentaminen otetaan osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua."

Ja kaikki tämä työryhmän tuotos on tapahtunut ministerin ohjauksen ulottumattomissa? Kyllä opetusministerin on täytynyt olla täysin tietoinen niistä pohdinnoista, joita strategiaa varten on työryhmässä käyty. Vaikka kyseessä on vientistrategia, puhutaan siinä myös sisämarkkinoiden merkityksestä ja maksujen laajentamisesta. Kenellekään ei liene epäselvää mikä lopullinen tavoite on, lukukausimaksut myös kotimaisille opiskelijoille. Jos opetusministeri Virkkunen todella aidosti haluaa irtisanoutua maksullisuuden laajentamistavoitteista, kirjoituttaa hän koulustusvientistrategian siltä osin uudestaan.

Vielä kun peilaa näitä kokoomuslaisen ministeriön strategian tuotoksia toiseen viikon uutiseen, voi jokainen miettiä millaista hallitusohjelmaa 2011 keväällä kirjoitetaan, jos sitä kokoomusjohtoisesti vedetään.

Lukukausimaksujen vaikutuksista voi lukea vaikka tämän linkin takaa.

Lapsista ei ole laman maksajiksi

2010-02-05T10:52:00.000-08:00

Kuntatalous on kuralla ja kuntalaisten perusoikeudet ovat useassa kunnassa vaarassa, kun palveluita supistetaan, kuntien työntekijät venyvtä ja kuntaveroja nostetaan. Myös Viitasaarella kuntaveroa nostettiin tälle vuodelle, jotta palvelut kyettäisiin turvaamaan ja lomautuksilta vältyttäisiin. Vanhasen kakkoshallitus on sen sijaan keventänyt verotusta yli 3 miljardia euroa painottaen suurituloisia.

Viitasaarella tehtiin päätökset kahden kylökoulun sulkemisesta, kun keskustaan ollaan rakentamassa uutta alakoulua vanhat Haapaniemen koulun tilalle. Päätös opetuksen keskittämisestä synnytti myös kuntalaisadressin luokkakokojen rajaamiseksi enintään 20-25 oppilaan suuruisiksi. Adressin tavoite on kannatettava, eikä liian suuria luokkakokoja tule synnyttää, varsinkin kun uutta rakennetaan. Liian suuret luokkakoot ovat usein yhteyksissä oppimisvaikeuksiin ja käyttäytymishäiriöihin. Valtakunnallisesti lasten tarvitsema erityisopetuksen tarve on jatkuvassa kasvussa, jopa 25% lapsista tarvitsee satunnaisesti erityisopetusta ja sen tarjoaminen suurissa luokissa on vaikeaa.

Toinen erityisesti nuoria harmittanut valtuuston päätös oli nuorisotyöntekijän siirtäminen nuorisotalolta uimahallin valvojaksi. Vaivaisen 16 000 euron säästöpäätös oli hätiköity ja valittava kunnan nuorisotyölle. Onkin pidettävä huoli, että viimeistään ensi syksyllä talousarvion yhteydessä asia korjataan ja nuorisotyölle annetaan se arvo, joka sille kuuluu.

Kun säästöjä kunnan taloudessa on haettu, ovat ne valitettavasti kohdistuneet liiaksi lapisiin ja nuoriin sekä kouluihin. Valtuustostrategiassa painotetaan ennaltaehkäisevien palveluiden ja toimien merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä, mutta teot ovat jääneet valittettavasti uupumaan. Erään arvion mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, inhimillisestä kärsimystä laskematta. Viime laman seurauksena Suomeen syntyi syrjäytymisen seurauksena kova, rakenteellinen nuorisotyöttömyys sekä osittain peruuttamaton eriarvoistumiskehitys, kun elämänsä kasvuvaiheessa olleilta lapsilta ja nuorilta leikattiin heidän tarvitsemiansa palveluita ja tukea.

Vaikka talous on tiukalla, toivoisin valtuuston pidättyvän silmät kiinni -säästöistä, varsinkin kun kyse on pienistä lapsista ja haavoittuvassa kehitysvaiheessa olevista nuorista. Jos annamme koulujen ja palveluiden kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei tekosyillä voi muuksi muuttaa.

Mielipidekirjoitus julkaistu Viitasaaren Seudussa 4.2.2010

Välitilinpäätös 1/4

2010-01-26T09:26:00.000-08:00

Vuosi valtuustossa on takana ja ajattelin hieman summata tekemisiäni ja ajatuksiani kuluneesta vuodesta. Yritän saada vuosittaisesta raportoinnista jonkinlaisen tavan päästä arvioimaan tekemisiäni viitasaarelaisilta saamallani valtakirjalla.

Olen tehnyt kaksi aloitetta vuoden aikana. Aloite on oikeastaan paras (ainoa) tapa saada oma idea käsittelyyn, koska muuten asiansa saaminen valtuuston päätettäväksi on suhteellisen vaikeaa.

1) (27.4.2009) Valtuuston kokousten videointi suorana kaupungin nettisivuille

Aloite meni nopeasti käsittelyyn ja videointi saatiin koekäyttöön jo kesäkuun valtuustoon. Kokouksia onkin seurattu netistä 10.6.-23.11.2009 välillä yhteensä 2098 kertaa! Politiikka kyllä kiinnostaa, kun oikeat kanavat löydetään.

2) (9.11.) Viitasaaren kaupungille oma ilmasto-ohjelma

Tarkoitukseni on luoda Viitasaarelle oma ilmastonmuutoksen hillintää konkretisoiva ilmasto-ohjelma. Ilmastonmuutos ei ole huuhaata, vaan ilmastonsuojelu on saatava juurrutettua paikalliselle tasolle sekä ihmisten arkea ohjaamaan. Aloite on ympäristölautakunnassa valmistelussa.

Muuten valtuutetun tärkein päätettävä asia on vuosittainen talousarvion hyväksyminen. Keneltäkään tuskin on jäänyt huomiotta, että kuntatalous on kriisissä eikä menojen lisäyksille ollut juurikaan tilaa. Säästöjä haettiin oikein hakemalla ja valitettavilta ohilyönneiltäkään ei vältytty, kun nuorisotalon toinen nuorisotyöntekijä siirrettiin uimahallin valvojaksi 16 000 euron säästöjen toivossa. Muutenkin tuntuu siltä, että sivistystoimi on joutunut kärsimään taloudellisesta tilanteesta eniten.

On ymmärrettävää, että talous täyttää valtuuston keskustelut, mutta se vire, jolla taloudesta keskustellaan on harmillisen yksisilmäistä. Säästämisestä ja supimistamisesta on tullut mantraa, johon harmillisesti osa myös sosialidemokraateista on lähtenyt mukaan, kun meidän tehtävä olisi puolustaa sitä palveluita kaipaavaa kuntalaista. Toivottavasti ryhmä rohkaistuu, eikä lähde keskustan ja kokoomuksen ryhmän peesaajiksi.

Lisäksi nykyinen tilanne kuntaparin osalta on hyvin ongelmallinen, koska se monessa tilanteessa "sitoo" valtuuston päätöksiä ja vie pohjaa demokraattisesti valitulta valtuustolta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Hyvänä esimerkkinä viimeisin valtuuston kokous, jossa Wiitaunionin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltiin, oli kun yritin tehdä lisäysesityksiä ohjelmaan. Vastaus valtuuston puheenjohtajalta, ettei muutettaisi pohjaesitystä, koska se on kolmen kunnan yhteinen ja aiheuttaisi haittaa hyväksymiselle. Valtuustoko kumileimasin?

Mitä pitäisi tehdä tänä vuonna, kerro sinä ja kommentoi!

Sunnuntaikauppa vapautuu

2009-11-18T09:33:00.000-08:00

Eduskunta hyväksyi tänään kauppojen sunnuntaiaukiolojen laajentamisen äänin 107-53. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jakaantui äänestyksessä kahtia, osaksi palvelualojen ammattiliitto PAM:n onnistuttua neuvottelemaan osan hyödystä itselleen lakimuutoksen yhteydessä.

Minusta kauppojen aukiolojen vapauttamisella on edelleen laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, vaikka onkin hyvä muistaa, että kauppaa on asteittain vapautettu usean vuosikymmenen ajan lähtien keskioluen vapauttamisesta alkaen. Kai peruskysymys on se, että pitääkö kauppaa olla mahdollista tehdä läpi vuoden ja onko meidän arvojen mukaista vauhdittaa kehitystä 24/7 -yhteiskuntaa kohden? Minusta ei, varsinkin kun kaikki tutkimukset ja arjen kokemukset kertovat siitä, että kiireen tuntuminen on läsnä niin useassa kodissa.

Yksi iso ongelma on myös kaupan keskittyminen, jota kauppojen vapauttaminen entisestään nopeuttaa. Eduskunnan päätös lisää jatkossa S- ja K-ryhmien monopoliasemaa ja siirtää päivittäistavarakauppaa entisestään automarketteihin, mikä on erityisen haasteellista ilmastopolitiikan ja ihmisten tasa-arvon näkökulmasta. Toinen iso ongelma on myös erikoisliikkeiden asema, jota he ovat yrittäneet lakimuutoksen yhteydessä viestittää. Harmillisesti pienten erikoisliikkeiden ääni on kuitenkin kantautunut kuuroille korville, vaikka ns. pakkosunnuntaiaukiolosta lakimuutoksen yhteydessä luovuttiinkin.

Lakivalmistelu vaatii malttia

2009-11-17T04:03:00.000-08:00

Pääministeri Matti Vanhasen kommentti viime torstain Hufvudstadsbladetista perustuslain merkityksestä liittyen aluehallinnon uudistamiseen:

Grundlagen är ett nytt element som inte fanns med då vi gjörde vår tidigare linjedragning om orientering norrut.

Vaikka kommentti on irrallinen lausunto kokonaisuudesta, kuvastaa se hyvin nykyisen hallituksen lainvalmistelua. Todella moni hallituksen esitys tulee eduskuntaan puutteellisesti valmisteltuna nopealla aikataululla. Muutoksen tahti on niin nopeaa, että edellisten päätösten arviointi jää puutteelliseksi ja uudistustarpeiden punninta ohueksi. Tällainen lakivalmistelu, jossa ihmisten perusoikeudet kärsivät, on kestämätöntä.

Demarinuoret taantumuksen tiellä

2009-11-16T11:49:00.000-08:00

Taisteleva työläisnuoriso otti kantaa tänään kolmen uuden ydinvoimaluvan puolesta. Varsinkin ay-liikkeen puolelta kannanottoja ydinvoiman puolesta on odotettu kuin kuuta nousevaa. Kanta on selkeä ja yksiselitteinen. Kiitoksen ansaitsee näin suora ja rohkea kannanotto, joita demariväeltä on odotettu. Valitettavasti demarinuorten kannanotto on erittäin vastuuton, vaikka siinä kolme uutta ydinvoimalaa verhotaankin kauniisti ilmastopolitiikan lainavaatteisiin.

Ensinnäkin, TEM:n uudet arviot sähkönkulutuksen tulevaisuudet kertovat hyvin selkeästi sen, ettei Suomeen tarvita kolmea uutta ydinvoimalaa, vaikka ministeriön arvio ylitettäisiinkin. Toiseksi, noin valtaisan ydinvoimakapasiteetin lisärakentaminen vesittäisi täysin tavoitteen uusiutuvan energian lisäämisestä 38 prosenttiin vuoteen 2020 menessä. Kauaksi karkaisi myös 60 prosentin tavoite vuoteen 2050 mennessä. Kolmanneksi, Suomen kunnianhimoisena ilmastopoliittisena tavoitteena tulee olla energiankäytön vähentäminen, ei suinkaan sen määrätietoinen ja yksisilmäinen kasvattaminen.

Demarinuorten poliittisessa julistuksessa sanotaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ja energiapolitiikasta seuraavasti: "Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä ja uusiutuviin energiamuotoihin on panostettava". Demarinuoret näyttävät siis jatkavan perinteistä demaripolitiikan tekemistä, jossa liittokokouksen mielipiteillä ja periaateohjelmilla pyyhitään perseet ja politiikkaa tehdään kulloistenkin puheenjohtajien ehdoilla.

Lisäksi minua ihmetyttää nuorisoliiton vahva usko markkinoihin voimaloiden määrää päätettäessä. Eikö sosialidemokratian ytimessä ole nimenomaan vahva käsitys demokratiasta ja kansanvallasta? Ydinvoimaloilla on kuitenkin niin merkittävät vaikutukset esimerkiksi talouteen, ympäristöön ja työllisyyteen, ettei minusta ydivoimalupien sääntelyä pidä markkinoille laskea. Jo itsessään työllisyys- ja ilmastopolitiikka vaativat tässä ajassa vahvaa valtion otetta.

Synkkä on sosialidemokratian tulevaisuus Suomessa, jos toimintatavat ja politiikka ovat näin intohimotonta ja lyhytnäköistä. Eikö edes esimerkit ulkomaailta innoita yhtään kunniahimoisempaan ja oikeudenmukaisempaan politiikkaan? Minulle sosialidemokratia on vastuunkantoa tulevista sukupolvista ja ympäristöstä, ei lyhytnäköistä eturyhmäsuhmurointia.

Valtuustoaloite: Viitasaarelle oma ilmasto-ohjelma

2009-11-12T11:33:00.000-08:00

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Hallitsemattoman ilmastonmuutoksen ennakoidaan mm. lisäävän äärimmäisiä sääilmöitä, köyhyyttä ja aiheuttavan merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapolittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan Suomen tavoitteeksi vähentää hiilidioksidipäästöjään vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää konkreettisia ja ripeitä toimia, joihin meidän kaikkien on sitouduttava.

Kunnat voivat hidastaa ilmastonmuutosta vähentämällä alueellaan syntyviä kasvihuonepäästöjä, sillä loppujen lopuksi kaikki päästöjä aiheuttavat toiminnot tehdään kunnissa. Energiantuotanto, energiansäästö sekä yhdyskuntarakenteeseen, liikennetarpeeseen ja jätteiden käsittelyyn vaikuttaminen ovat kuntien ja alueiden keinoja vähentää kasvihuonekaasuja.

Jotta ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen mahdollistuu, on kuntien otettava ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä aktiivinen ja ennakoiva ote. Esimerkkejä on olemassa. Suomessa viisi kuntaa on mukana Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa, jossa on tavoitteena luoda kunnille työkaluja ja toimintamalleja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nämä viisi kuntaa ovat asettaneet tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomen ja EU:n tavoitteita nopeammin.

Selkeän ilmastopoliittisen strategian puuttuessa ilmastovaikutusten arviointi jää helposti puutteelliseksi. Ilmastovaikutusten arviointi tulisikin sisällyttää selkeästi osaksi kaikkea kunnallista päätöksentekoa. Ohjelman pohjalta ilmastokysymyksiä voidaan pyrkiä valtavirtaistamaan sekä luomaan toimintatapoja, jotka ohjaavat kuntaorganisaation toimia energiatehokkaimmiksi ja päästöjä vähemman tuottaviksi.

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Viitasaaren kaupungille luodaan oma kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma ilmastonmuutoksen vastaisen työn aloittamiseksi.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta,

Olli-Pekka Koljonen

Valtuustoaloite jätetty 9.11.

Voittamisen taito

2009-11-11T08:41:00.001-08:00

JYYssä koettiin todellinen vallan uusijako, kun valtakunnallisesta tuloksesta poiketen puoluepoliittisen taustan omaavat ryhmät ottivat vaalivoiton. Se sinällään on jo hienoa, mutta ennen kaikkea Demariopiskelijoiden kahden paikan lisäys on upeaa ja sosialidemokratian nykytilaan peilaten melkoinen saavutus.

Vaalien tulos on hieman ylikuumentanut tunteita ja synnyttänyt mielestäni turhaa vastakkainasettelua. Keskusteluissa pidetään jo varmana, että ensi vuoden hallitus muodostettaisiin Grönionin, Demariopiskelijoiden ja Jyvivan varaan, koska kolmikolla olisi jo yksistään enemmistö edustajiston tuesta takanaan. Todennäköisesti näin käy, mutta lisättynä jollain pienellä ryhmällä.

Vaikka kolmikon vaalivoitto antaakin syyn melkoiselle itseluottamukselle, ei se oikeuta vähemmistön ja pienempien ryhmien aliarvioimiseen ja marginalisoimiseen jo ennen hallitusneuvotteluita. Valmiilla, jo ennen vaaleja pienellä porukalla väsätyllä, "hallitusohjelmalla" meno hallitusneuvotteluihin ei edusta minusta sellaista avoimuuden ja demokratian kulttuuria, jota JYYn piirissä on viime vuosina systemaattisesti pyritty rakentamaan. Itse uskon ja toivon, ettei ainakaan Demariopiskelijat sorru hallitusneuvotteluissa ylimielisyyteen ja ahneuteen. Vaalit ovat taas syksyllä 2011.

Minulle sosialidemokratia on edistyksen ja muutoksen liike, mutta se on myös aina ollut, ja toivottavasti jatkossakin on, ennenkaikkea yhteistyön liike. Sosialidemokratian tehtävä on purkaa muureja, ei rakentaa niitä.

Populismia?

2009-11-02T11:46:00.000-08:00

Tänään julkaistiin taas viime vuoden verotulot. Suomen suurituloisimmat olivat jälleen nokialaisia, Jorma Ollila 7,8 miljoonan tuloilla ja Olli-Pekka Kallasvuo 4,5 miljoonan tuloilla. Vertailun vuoksi, sunnuntainen loton jättipotti oli 6,7 miljoonaa.

Päivän sammakon päästi kuitenkin Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta vaatimalla palkkojen alentamista tietyillä aloilla Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Mene ja tiedä, oliko Alahuhta tietoinen Ylen aamu-tv:ssä esittäessään palkkojen alentamisesta, että tänään julkisestaan verotiedot, joista ilmenee Alahuhdan tienanneen 4 177 458, 63 euroa?

Tehdään pieni ajatusleikki. Jos Alahuhdan omia ansioita leikattaisiin 50%:a, vastaisi se 470 keskipalkkaisen insinöörin 10%:n palkanalennusta. Jos sama leikkaus tehtäisiin keskipalkkaisen sairaanhoitajan vuosiansiosta, säästyisi 747 sairaaanhoitajaa 10%:n palkan alennukselta. Laskuissa ei ole otettu huomioon työvoimakustannuksia.

Populismia? Miten palkkojen alentaminen voisi pelastaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn, jos samalla kun palkkoja alennettaisiin, leikattaisiin myös voimakkaasti kuluttajien ostovoimaa? Kai Suomen kilpailukyky edelleen löytyy korkeasta osaamisesta, uusien teollisuuden alojen kasvusta ja kaikkien osallistumisesta yhteiskunnan rakentamiseen. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää kahden edellä mainitun toteutumiselle.

Turvetta naamaan, ei piippuun

2009-10-20T09:45:00.000-07:00

Keskiviikkona eduskuntaan tuleva valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta muuttaa merkittävällä tavalla vanhaa ja väljää ilmastopolitiikan linjaa, jota Suomi on aikaisemmin edustanut. Hyvä niin, ilmastoteot eivät odota, mutta mitenkään kivutonta suunnan tarkistaminen ei tule olemaan. Esimakua antaa turvekeskustelu, joka suomalaisena ja omaleimaisena energialähteenä herättää aina tunteita, kun työllisyys- ja aluepoliittiset intressit kohtaavat ilmastotavoitteet.

Turve on vahvasti kotimainen polttoaine, maamme pinta-alasta on lähes 1/3 soita ja kansallisarteemme on verrattavissa energiamäärissä Pohjanmeren pohjaan sitoutuneeseen hiileen. Suomen soissa on lähes 5 mrd. tonnia hiiltä ja tuolla energiamäärällä lämmittäisimme kotejamme satoja vuosia. Mutta. Turve on poltettaessa puutakin haitallisempaa ilmastolle hiilidioksidipäästöillä mitattuna. Ero puun ja turpeen polton välillä syntyy määrittelystä uusiutuviin polttoaineisiin. Turve ei ole uusiutuva, mutta puu on, koska puun uusiutuminen on moninkertaisesti nopeampaa verrattuna turpeen uusiutumiseen, vaikka absoluuttisesti turpeen käyttö on maassamme niin vähäistä, että koko maan turvemäärä kasvaa nopeammin kuin poltettava massa poistuu.

Vaikka turvetta varantoihin nähden käytetäänkin varsin vähän, ei se tee oikeutusta sen käytön lisäämiselle nimenomaan sen haitallisista ilmastovaikutuksista johtuen. Tulevaisuudessa, jos CCS-teknologia saadaan kannattavaan käyttöön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa, on mahdollista turpeen vähäistä käyttöä jatkaa osana muiden biopolttoaineiden polttoa. Muussa tapauksessa turpeen käytöstä on vähitellen luovuttava samalla, kun hiilivoimaloista luovutaan. Mitään erillislupaa turpeelle ei pidä myöntää.

Edustajistovaalit, ketä kiinnostaa?

2009-10-19T10:54:00.000-07:00

Yliopistopaikkakunnilla käydään taas edustajistovaalit. Vaikka mistään megaluokan demokratiajuhlasta ei n. 25% äänestysprosentilla (v. 2007) voidakaan puhua, on vaaleilla silti merkityksensä. Ei oikeasti ole ihan sama ketä ylioppilaskuntien edustajistossa istuu.

JYY:n demariopiskelijoilla on jälleen kerran hieno ehdokaslista ja aidot poliittiset tavoitteet. Me emme tyydy toteamaan, että tämä ja tämä ongelma ei meille kuulu. Opiskelijoille kuuluu kaikki!

Omat tavoitteeni ovat seuraavanlaiset:

1. Tahdon lisää joustavia, laadukkaita ja esteettömiä opiskelumahdollisuuksia. Tenttiakvaario kaikille, kesäopintojen laajentaminen ja etätenttimahdollisuus osaksi arkea. Opiskelu helpommaksi!

2. Yliopistolle saatava opintopsykologi auttamaan umpikujaan ajautuneita opiskelijoita. Palveluvaje on häpeäksi yliopistolle!

3. Ylioppilaskunnan rahankäyttöön rohkeutta. Liiketoiminnan ylijäämiä ei pidä makuuttaa ja ylipaisuttaa, vaan ne on käytettävä opiskelijoiden hyväksi. Lisää toimintaa ja tukea järjestöille!

4. Jyväskylän kaupunki, yliopisto ja ylioppilaskunta kimppaan pohtimaan opiskelijoiden arkea. Palvelut, julkinen liikenne ja kevytliikenteen väylät kuntoon. Kävelykatu kampukselle asti!

5. Yliopistoyhteisö mukaan ilmastomuutoksen torjuntaan. Yliopistolle ja ylioppilaskunnalle omat ilmasto-ohjelmat, joissa sitoudutaan päästövähennyksiin ja hiilineutraalin kampuksen tavoitteluun. Kaikki paitsi ilmastonsuojelu on turhaa!

Lisää Demariopiskelijoita kampukselle!

Norja näyttää suuntaa

2009-10-10T11:18:00.000-07:00

Norjan vasemmistoenemmistöinen hallitus sopi hallitusohjelman yhteydessä kiristää maan ilmastotavoitteita. Maa on jo ennestään sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoitetta nostettiin 40 prosenttiin sosialidemokraattien vaalilupausten mukaisesti.

Tavoitteen kunnianhimoisuutta on helppo vähätellä Norjan suurilla vesivoimavaroilla. Vaikka maassa, jossa lähes kaikki energia tuotetaan uusiutuvalla vesivoimalla, vaatii tavoitteen saavuttaminen konkreettisia toimia. Norjassa sosialidemokrtaatit tahtovatkin 3 miljardin kruunun panostuksia ilmastopolitiikkaan.

Miten Suomen sosialidemokraattien tulisi toimia ilmasto- ja energiapoliittisissa kysymyksissä? Ei liene salaisuus, että lisäydinvoima repii demaririvejä, eikä viime puoluekokouksen päätös ydinvoimasta ole mitenkään yksiselitteinen. Itse suhtaudun varovaisen myönteisesti yhden uuden ydinvoimalan rakentamiselle, jos sen yhteydessä sitoudutaan fossiilisista polttoaineista luopumiseen sekä ilmastotavoitteiden merkittävään kiristämiseen. Samalla pitää luoda ohjelma, jolla uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Lisäksi energiansäästöohjelmat pitää ulottaa kuntien, yritysten ja kotitalouksien arkeen.

Sosialidemokrtian pitää olla luomassa uutta työtä ja teollisuutta siten, että se huomio ympäristön ja ilmaston. Koska sosialidemokratia on ollut aina edistyksen puolue, tulisi puolueen olla näyttämässä tietä uusille ja kestäville työn ja teollisuuden aloille. Sosialidemokratian ei pitäisi hirttäytyä ja hukkua vanhojen alojen loputtomaan puolustamiseen, vaan osoittaa ihmisille suuntaa ja uutta työtä. Tämä edellyttää uskottavan ja rohkean ilmasto- ja työllisyysohjelman yhdistämistä, jolla Suomeen luodaan uusia työpaikkoja sekä kannetaan osamme ilmastonmuutoksen torjunnassa.

PS. Ennen kaikkea sosialidemokraattien Suomessa pitäisi irtisanoutua tällaisesta öykkäritoiminnasta. Sivusto on lähinnä naurettava. Ilmastonmuutos on totta, herätkää.

Yliopiston sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan

2009-09-18T13:41:00.000-07:00

Ilmastonmuutos on kiistatta ihmiskuntamme suurimpia haasteita. IPCC:n tuoreimmat tutkimukset todistavat, että hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet viimeisten kahdeksan vuoden aikana ennusteita voimakkaammin. Esimerkiksi Petteri Taalas, Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja on todennut (HS, 26.3.2009), että ilmastomuutos pahimmillaan uhkaa ihmisen olemassaoloa, jos muutoksen torjuntaan ei suhtauduta vakavuudella.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja pysäyttäminen onnistuvat ainoastaan ylikansallisilla sopimuksilla ja päästörajoitteilla. Suomi on sitoutunut omassa ilmastopoliittisessa selonteossa vähentämään hiilidiokssidipäästöjään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. On kuitenkin selvää, etteivät kyseisen suuruiset päästövähennykset riitä. Selvää myös on, että maapallon ja tulevien sukupolvien pelastamiseksi ylikansallisetkaan sopimukset eivät riitä, jos yksittäiset ihmiset sitoudu muuttamaan omaa käyttäytymistään. Asenneilmapiirin muuttamisessa avainasemassa ovatkin kansalaisjärjesetöt, kunnat ja yritykset.

Yhteisen maapallon pelastaminen on myös yliopistojen velvollisuus. Kööpenhamina tavoittelee ensimmäisenä kaupunkina hiilineutraalisuutta ja muun muassa Yhdysvallloissa on muutamia yliopistoja, jotka ovat sitoutuneet hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Jyväskylässä tulee tavoitella samaa. Uuden yliopiston hallituksen tulee uutta yliopiston strategiaa muodostaessaan sitoutua yliopiston hiilijalanjäljen pienentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja ottaa kunnianhimoiseksi tavoitteeksi hiilineutraali kampus vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että yliopiston laatii piakoin oman realistisen ilmastostrategian osaksi yliopiston strategiaa.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole yliopistoyhteisölle ylitsepääsemätön tavoite. Energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energialähteiden suosiminen ja työntekijöiden kannustaminen julkiseen liikenteeseen ovat esimerkkejä arkisista valinnoista, joilla tavoitetta voidaan edistää. Myös yliopiston saama hyöty on positiivinen, lyhyellä aikavälillä imagollinen hyöty on merkittävä ja pitkällä aikavälillä säästyy rahaa. Kunnianhimoista mielestäni olisi, jos Jyväskylä voisi tulevaisuudessa olla Suomen ensimmäisenä yliopistona myöntämässä hiilineutraaleja tutkintoja. Lisäksi yliopiston esimerkki voisi rohkaista Keski-Suomen maakunnan mukaan ilmastotalkoisiin.

Yhteisen maapallomme pelastaminen pitää olla meidän kaikkien tavoite, mutta todellinen tavoite siitä tulee vasta, kun toimijat ovat siihen sitoutuneita, yliopisto muiden mukana.

Mielipidekirjoitus julkaistu Jyväskylän ylioppilaslehdessä 10/2009

Ilmastotalkoisiin

2009-09-12T03:54:00.000-07:00

EU on asettanut tavoitteekseen alentaa jäsenmaidensa hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ruotsissa tavoitellaan 40 prosentin päästövähennyksiä 2020 mennessä ja Iso-Britanniassa ilmastolain avulla jopa 80 prosentin hiilijalanjäljen pienentämistä vuoteen 2050 mennessä. Suomi sen sijaan tyytyy EU:n vähimmäistavoitteeseen. Selvää on, että tulevaisuudessa Suomessakin tarvitaan kunnianhimoisempia päästörajotetavoitteita.

Suomessa kuntien sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan vaihtelee suuresti. Suurin osa kunnista on vailla omaa ilmastostrategiaa, vaikka hyviä esimerkkejäkin löytyy. Vantaalla syyskuussa allekirjoitetussa Vantaa-sopimuksessa on asetettu 5 prosentin vuotuiset päästövähennystavoitteet. Maailmalla Kööpenhamina on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2025 mennessä.

Käy allekirjoittamassa ilmastomaajoukkueen tavoitteet ja vauhdita kunnianhimoisempien päästötavoitteiden toteutumista.

Valtuuston kokoukset netissä

2009-08-26T09:21:00.000-07:00

Keväällä tekemäni valtuustoaloite johti nopeisiin toimenpiteisiin ja nyt valtuuston kokouksia voi seurata suorina lähetyksinä kaupungin nettisivuilta. Arkistosta löytyy jo muutama tallenne kokouksista ja iltakouluista. Kiitokset aloitteen nopeasta käsittelystä!

Ilahduttavaa myös oli, että ensimmäistä videoitua kokousta seurasi suorana yli 70 ihmistä. Varmasti enemmän kuin valtuustosalin lehtereillä koko vuonna yhteensä.

Maitolaitureiden aika on ohi

2009-08-26T04:53:00.000-07:00

Hallituspuolueet kokoontuvat tänään budjettiriiheen päättämään ensi vuoden valtiontalouden linjoista. On sanomattakin selvää, että ministereihin kohdistuu paineita, koska neuvotteluissa ei kenellekään jaetaan irtopisteitä. Paine lienee sekoittanut keskustaväen päät pahemman kerran.

Pääministeri Matti Vanhanen toisti Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa ideansa siirtymisestä takaisin perheverotukseen. Idea yksinkertaisuudessaan on, että puolisoiden tulot lasketaan yhteen ja jaetaan molemmille verotettavaksi. Tällöin perhe hyötyy verotuksessa, kun kokonaisveroaste laskee. Malli kannustaisi toisen vanhemman jäämistä kotiin (usein äidin) ja olisi siten epäsuoraa kotihoidontuen lisää verojen kevennyksen muodossa. Tasa-arvo- ja kansantalouden näkökulmasta Vanhasen ehdotus on kestämätön, enkä löydä avaukselle muuta pohjaa kuin oman äänestäjäkunnan edunvalvonnan.

Pääministerin perhepoliittisella linjalla jatkaa Keskustanuorten poliittinen suunnittelija Tuomas Vanhanen tämänpäiväisessä Suomenmaassa. Arvostamani Vanhanen nuorempi kuitenkin lataa täyslaidallisen suomalaisen päivähoitojärjestelmän niskaan perustellen mielipidettään yhdysvaltalaisella tutkimuksella. Oikeampi tie olisi rakentaa joustavampaa ja maksutonta päivähoitoa, jos aidosti tahdomme parantaa työelämän ja perheen yhteensovittamista. Työuratkin saattaisivat samalla pidentyä.

Päivän rimanalituksesta vastasi kuitenkin sosiaali- ja terveysministeri, tohtori, Liisa Hyssälä pohtimalla syitä nuorten kasvaneeseen työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Sikäli hyvää pohdintaa tärkeästä asiasta, mutta ministerin johtopäätökset ovat hämmästyttäviä. Suomen työttömien nuorten syrjäytymisen syynä eivät ole ulkomaalaiset opiskelijat, vaan varhaisemmat ja rakenteellisemmat ongelmat. Tällaiset täysin harkitsemattoman populistiset avaukset ovat omiaan juurruttamaan ulkomaalaisvastaista mielikuvaa Suomessa. Tuskin ministeri paheksuu ulkomailla opiskelevia suomalaisnuoriakaan.

Kaikki nämä viime päivien avaukset ovat tulkittavissa Keskustan pyrkimykseen takaisin konservatiiviseksi aitovieri-maalaisliitoksi, kun perussuomalaisten uhka hengittää Keskustajohdon niskaan ja kenttä vaatii linjan terästämistä. Valitettavasti linjan terästäminen on henkäys 50-lukulaisuudesta.

Keskustan politiikan epäjohdonmukaisuutta ei voi kuin kummastella. Toisella suulla vaaditaan pidempiä työuria ja lisää maahanmuuttajia. Toisella suulla vastaavasti työnnetään naisia ja ulkomaalaisia takaisin koteihin. Näillä eväillä ei väestörakenteen muutosta ja kansantaloutta pelasteta, eikä Vanhanen vanhempi jatka pääministerinä 2011 vaalien jälkeen.

Vähemmän lähikauppoja, enemmän pätkää?

2009-05-21T04:06:00.000-07:00

Yle uutisoi eilen, että hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat päässeet vihdoin sopuun kauppojen sunnuntaiaukioloajoista. Päätöksen mukaan kaikki kaupat saavat olla auki sunnuntaisin ympäri vuoden klo 12-18 välillä. Juhlapyhinä ovet pysyvät vielä lukittuina.

Sunnuntaikauppalla on varsin ristiriitaiset vaikutukset. Tutkitusti ihmiset tahtovat kyllä asioida viikonloppuisin kaupoissa, kun arkikiireet rajoittavat. Toisaalta sunnuntaikaupan lisääminen tulee varmasti nostamaan kauppojen hintoja, koska henkilökunnalle on sunnuntaityöstä maksettava, eikä aukioloaikojen vapauttaminen tuo kuluttajan lompakkoon lisää valuuttaa.

Minusta kaikesta huolestuttavinta kvartetin päätöksessä on samanaikainen kuolinisku usealle lähikaupalle ja erikoisliikkeelle. On selvää, että sunnuntaikaupan laajentaminen johtaa kaupan entistä voimakkaampaan keskittymiseen ja isojen ostoskeskusten volyymin kasvamiseen. Pienten erikoisliikkeiden ja lähikauppojen mahdollisuudet kilpailla markettien kanssa heikkenevät siis entisestään. Minusta tässä yhteydessä pitäisi myös tehdä päätöksiä kuinka kasvavasta autoilusta siirrettäisiin kustannuksia automarketeille. Kaavoituksen yhteydessä määriteltävät autopaikkamaksut kenties?

On erittäin koomista, että puolue, joka markkinoi itseään lauseella "enemmän aikaa, vähemmän roinaa", on mukana vapauttamassa sunnuntaikauppaa. Vielä viikonloppuna puolueväki hehkutti pienyrittäjämyönteisyyttään, kun nyt tehdyllä päätöksellä viedään leipää pienyrittäjän pöydästä ja kannustetaan ihmisiä automarketteihin lähikauppojen kustannuksella.

Vihreiden uusi puheenjohtaja arvioi puolueensa taivalta porvarihallituksessa kohtuulliseksi. Jos yhtään osaa ennustaa, ei loppukausi tule olemaan tämän valoisampi vihreiden kannatajajoukolle.

Miten olisi politiikka?

2009-05-12T12:39:00.000-07:00

Eurovaalien ennakkoäänestyksen alkuun on enää reilut kaksi viikkoa ja puolueiden vaalikoneet hyrräävät kovilla kierroksilla. Äänestysaktiivisuus uhkaa taas jäädä kovin alhaiseksi, valitettavasti.

Hesarin uutisen mukaan eurovaaliehdokas Kalevi Olin ehdottaa rahapalkkiota tai verovähennyksiä vaaliuurnilla käyville. Kalevi kantaa kyllä aiheellisesti huolta asiasta, mutta itse epäilen vahvasti, että raha tai valtionarpajaiset houkuttaisivat ihmisiä äänestämään. Oleellisempi syy lienee kuitenkin, etteivät vaalit voisi vähempää kiinnostaa. Mutta jos ehdokkaiden sanoma on tätä luokkaa, niin en minäkään vaivaantuisi. Kun ehdokkaat alkavat markkinoimaan itseään pelkkänä asiantuntijana politiikan sijaan, ollaan kyllä metsässä ja pahasti.

Minusta ydinkysymys pitäisi olla, että millaista politiikkaa ehdokkaat ovat valmiita europarlamentissa toteuttamaan. Minuun tehoaa ainakin politiikka, koska politiikan täytyy pelastaa maailma. Siihen ei välttämättä tarvita verovähennyksiä tai kiillotettua julkikuvaa.

Valtuuston ensiaskeleista

2009-05-03T10:17:00.000-07:00

Valtuustokauden alkuun liittyy aina tiettyä haparointia ja tunnustelua, mutta täytyy silti myöntää valtuuston alkukauden perusteella hieman yllättyneeni menosta. Valtuusto käsittelee yllättävän paljon asioita, jotka on jo hyvin pitkälle päätettyjä. Suureen osaan kuntapariyhteistyöhön liittyvistä päätöksistä on valtuustossa vain hakemassa virallista kuntalain määrittelemää leimaa. Osa asioista tulee taas varsin nopealla valmistelulla ja hyväksytään vähintään yhtä nopealla käsittelyllä. Tietysti suurin osa päätöksistä tehdään kuitenkin erinomaisen valmistelun ja demokraattisen päätöksenteon mukaisesti.

Viimeisimmässä valtuustossa (27.4.) esitin kuntapariyhteistyösopimuksen palauttamista takaisin valmisteluun. Tämän käsittely oli täydellinen esimerkki siitä kuinka kahden erillisen kunnan, jotka kuitenkin tekevät pitkällemenevää yhteistyötä, on vaikeaa yhteensovittaa kuntademokratia. Sopimus oli kunnanhallitusten välillä hiottu sellaiseksi, että sen läpimeno voitiin valtuustoissa varmistaa. Sopimusten teko kahden tai useamman osapuolen välillä tietysti vaatii neuvotteluita ja kompromisseja, muttei se oikein kunnalliseen itsehallintoon ja demokratiaan istu.

Esitin sopimusta takaisin valmisteluun, koska siinä oli pari pahaa puutetta. Ensinnäkin sopimuksen yleiset periaatteet ja kuntayhteistyölle asetettavat tavoitteet olisivat tarvinneet päivitystä. (Käsittääkseni hyväksytty sopimus on samanlainen kuin kahtena edellisenä valtuustokautena.) Kuntatalouden sukellus ja kuntien välisen yhteistyön tulosten laihuus olisivat antaneet enemmän kuin tarpeeksi aihetta tarkastella sopimusta kriittisemmin. Esitin, että valtuustojen välinen seminaari, tavoitteet kirkkaiksi ja ylös suosta.

Lisäksi sopimus rikkonee tasa-arvolakia yhteistyön koordinoimiseksi perustetun ohjausryhmän osalta, vaikka valtuustossa kovasti muuta todisteltiin. Olisi ollut edes hyvä tarkistaa lain pitävyys ennen sopimuksen tuontia valtuuston käsittelyyn, eteenkin kun edellinen ohjausryhmä oli tasa-arvolain mukainen. Valittuun ryhmään tulee nyt 11 miestä ja 1 nainen. Yhteistyösopimus hyväksyttiin lopulta äänin 20-6. Valtuutettu Ilpo Manninen (sd.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Jätin myös ensimmäisen valtuustoaloitteni, joka lopulta luovutettiin sosialidemokraattisen ja vasemmistoliiton kanssa yhdessä. Toivottavasti saadaan nopeasti valtuuston kokoukset nettiin kuntalaisten seurattaviksi. Jospa se saisi valtuutettuja keskustelemaan nykyistä hieman vilkkaammin.

Ensimmäinen kirjoittamani valtuustoaloite

2009-05-03T08:45:00.000-07:00

Valtuuston kokousten videoiminen ja tallentaminen kaupungin internet-sivuille

Kuntalain 27§ mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kaupunginvaltuuston päätöksistä ja kokouksista tiedotetaan nykyisellään paikallislehdessä ja internet-sivuilla. Vaikka molemmat viestintäkanavat antavat tietoa kuntalaiselle kaupunginvaltuuston päätöksistä, on kaupungin päätöksenteon avoimuudessa kuitenkin vielä parannettavaa. Kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on kirjattuna myös Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteistyösopimukseen.

Esitämme, että Viitasaaren kaupunki tutkii mahdollisuuden välittää kaupunginvaltuuston kokoukset suorana lähetyksenä kaupungin internet-sivujen kautta ja arkistoida kokoukset sivuilleen myöhempää katselua varten. Kokousetn videointi hyödyttäisi eniten kuntalaisia, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua valtuuston kokousten seuraamiseen täällä valtuustosalissa. Tällaisia kuntalaisia ovat esimerkiksi opiskelijat, liikuntarajoitteiset ja syrjäkyläläiset.

27.4.2009

Sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta

Olli-Pekka Koljonen

Takaisin ruotuun

2009-05-03T08:25:00.000-07:00

Viimeisimmästä kirjoituksesta onkin jo kuumottavan pitkä aika, joten on aika palata ruotuun ihan jo vapunkin kunniaksi. Syksyn ja nykyisyyden välissä olen ehtinyt muuttaamaan Helsinkiin ja jatkamaan palvelusta opiskelijaliikeen parissa sekä aloittelemaan kunnallispolitiikan alkeita Viitasaarella. Molemmat ovat tarjonneet mielenkiintoisia haasteita ja uusia tuttavuuksia.

Kuvassa Suomi ja Wiitaunionin kunnat, Viitasaari ja Pihtipudas, sekä Kinnula, joka jatkaa kuntayhteistyötä perusturvan osalta. Suuri haaveeni olisi, että joskus tuo alue olisi yhtä kuntaa ja Wiitaunionin kaupunkiin olisi toimiva junayhteys. Ehkä joskus.

Btw, eurovaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Olen kahden loistavan ehdokkaan tukijoukoissa. Jenny Lindborgilla ja Pilvi Torstilla on vielä reipas kuukausi aikaa vakuttaa ja ansaita allekirjoittaneen ääni. Sosialidemokraattien listalla on myös muita hyviä ehdokkaita.

Vaalirahoitukseni

2008-10-30T13:10:00.001-07:00

Tässäpä selvitys vaalirahoituksestani.

- Kaikki vaalikuluni ovat yhteensä 227, 40, josta:

- 172,00 euroa on kaksi vaalimainosta Viitasaaren Seudussa

- 39,00 euroa on vaalikuva

- 16,40 on matkakuluja (Jkl-Vts-Jkl bussimatka)

- Demariopiskelijoiden maksama vaalituki on tästä 211 euroa

- Omasta pussista laitoin tuon 16,40 euroa matkakuluihin

Siitä jokainen voi vapaasti laskea yhden äänen hinnan, mutta mitäpä sitä ei aatteen vuoksi olisi valmis satsaamaan.

Läpi mentiin!

2008-10-27T10:13:00.000-07:00

Suuret kiitokset kaikille minua äänestäneille! 68 ääntä ensikertalaiselle nuorelle ehdokkaalle on loistava saavutus, joka vetää nöyräksi. Kolmen alle 30-vuotiaan valinta nuorensi Viitasaaren kaupunginvaltuustoa kertarysäyksellä lähes kymmenen vuotta. Lisäksi sosialidemokraattien nousu Viitasaaren suurimmaksi kuntapuolueeksi oli mahtava saavutus, josta suuri kiitos kuuluu kaikille meitä äänestäneille ja vaalityötä tehneille.

Tältä foorumilta on jatkossa luettavissa ajatuksiani valtuustotyöskentelystä ja Viitasaaresta yleisemminkin.

Paneelia ja kampanjointia

2008-10-10T09:44:00.000-07:00

Osallistuin tänään Viitasaaren lukiolla järjestettyyn vaalipaneeliin, jonka järjestelyistä vastasi Viitasaaren nuorisovaltuusto. Kysymykset koskivat laajasti nuorten vaikutusmahdollisuuksista kuntaliitokseen ja saivat aikaa mielenkiintoista keskustelua sekä eroja ehdokkaiden välille. Huomionarvoista oli kuitenkin se, että nuoria kiinnostavat ne samat asiat kuin muitakin kuntalaisia. Tällaisia tapahtumia ja keskustelua lisää politiikasta myös kouluhin. Se on se ainoa keino saada kaikki kuntalaiset mukaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Paneelin jälkeen oli torilla tarjolla vaalihumua, kun Radio Keski-Suomi oli saapunut tekemään suoraa vaaliohjelmaa Viitasaaren torilta. Pääsin muutamaan otteeseen esittämään mielipiteitäni yhdessä muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Kuntaliitoksesta ja vanhuspalveluista ehdokkaat olivat hyvin yksimielisiä, mutta Kirkkosaaren rakentaminen jakoi niin ehdokkaiden kuin tilaisuutta seuranneen yleisönkin mielipiteitä. Itse kannatan Kirkkosaaren rakentamista sillä reunaehdolla, että hankeeseen saadaan muitakin rahoittajia. Yksistään kuntalaisten pussista hanketta ei kyetä rahoittamaan.

Mielestäni Kirkkosaaren kaltaisille hankkeille ei Viitasaarella ole varaan sanoa suoralta kädeltä kielteistä vastausta. Uskoisin hankkeen vauhdittavan Viitasaaren kehitystä sekä tuovan uuden houkuttelevan asuinalueen ja uutta työtä alueelle. Lisäksi Kirkkosaaren sijainti palveluiden läheisyydessä olisi myös ympäristönäkökulmasta erinomainen asuinalue. Vaikka Kirkkosaari on tärkeä tulevaisuusinvestointi, ei se kuitenkaan saa vaarantaa kuntapalveluita. Koulutus- ja terveyspalvelut ovat kuntien ykköstehtävää, muttei tämänkaltaiset tulevaisuushankkeet myöskään ole vastakkaisia hyville palveluille.

Tällaiset suuret hankkeet vaativat toteutuakseen rohkeutta ja uskallusta. Viitasaarella on mahdollisuuksia olla entistä vahvempi pohjoisen Keski-Suomen keskus, jos päättäjillä on siihen rohkeutta. Minulla ainakin on.

PS.

Vaalirahaa olen käyttänyt tähän mennessä 120 euroa, joka on Demariopiskelijoiden tukea nuorille ehdokkailleen. Omaa rahaa on mennyt 8,20 euroa matkakuluihin.

Kuntavaalit 26.10.

2008-09-25T11:14:00.000-07:00

Tervehdys!

Syksyn kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Olen ehdolla ensimmäistä kertaa kotipaikkakuntani Viitasaaren kaupunginvaltuustoon.

Olen syntynyt vuonna 1984 Viitasaarella, jossa kävin myös vartuin ja kävin kouluni. Olen sitä ihmeellistä ikäluokkaa, joka kuljetettiin keskustasta Soliskylälle ja Jurvansalolle ala-astetta käymään. Minusta se oli jännää ja mukavaa. Viidennestä luokasta eteen päin olen sitten kuluttanut koulunpenkkiä keskustan kouluissa. Lukiosta kirjoitin keväällä 2003 ja vuonna 2005 päädyin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon yhteiskuntapolitiikkaa.

Tänä syksynä alkoi opinnoissani neljäs lukuvuosi. Kaksi viimeistä vuotta olen toiminut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa edistäen opiskelijoiden asemaa, tämän vuoden olen hoitanut hallituksen puheenjohtajan luottamustoimea. Ylioppilaskuntaa voi monessa mielessä verrata suomalaiseen kuntaan. Molemmissa ovat demokraattiset päätöksentekoelimet, työntekijöitä, palveluiden tarjontaa ja käyttäjiä. Jyväskylän ylioppilaskunnan jäsenenä on n. 12 000 jäsentä ja merkittävä talous, eli kuin mikä tahansa keskikokoinen suomalainen kunta.

Ylioppilaskuntatoiminta on viimeisen kahden vuoden aikana opettanut minulle enemmän kuin luennoilla istuminen. Vastuunottaminen ylioppilaskunnan taloudesta, henkilöstökysymyksistä ja opiskelijoiden edunvalvonnasta ovat kasvattaneet ymmärrystä niin ympäröivästä yhteiskunnasta kuin keskisuuresta organisaatiostakin. Vaikuttaminen opiskelijoiden paremman huomisen puolesta on antanut uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin. Siksi olen myös ehdolla kuntavaaleissa, koska uskon, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa kotikuntani päätöksiin.

Niin voit sinäkin, äänestämällä voit vaikuttaa!

Kuva on Jyväskylän kirkkopuistosta, jossa pidin ylioppilaskunnan puheenvuoron vappuna 2008.